Kirjoittanut hannumakinen | 25.06.2013

Pulkkilaharjun läppäsiltahankeen historiaa

Vuonna 1985  purjehtijat puuttuivat Reijo Puuperän johdolla Pulkkilanharjun muodostamaan purjehdusesteeseen esittämällä Pulkkilansalmen matalan terässillan korvaamista nostosillalla. Hämeen tiepiiri tekikin vuonna 1988 kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa, mutta niitä ei koskaan toteutettu. Päijänteen veneseurat ja Suomen Purjehtijaliitto tekivät vuonna 1988 aloitteen liikenneministeriölle läppäsillan rakentamiseksi, mutta myönteisestä suhtautumisesta huolimatta käytännön toteutukseen ei päästy

Pulkkilanharjun siltaesteeseen palattiin uudelleen 2000 -luvulla, kun eräs purjehtija yritti saada Asikkalan kunnanjohtajaa kiinnostumaan hankkeen ajamisesta. Kuntaa aihe ei kiinnostanut vähimmässäkään määrin.

Vuonna 2005 Päijänteen vesistöalueen purjehdusseurat käynnistivät jälleen keskustelun avattavasta sillasta. Vuonna 2007 purjehdusseurat perustivat siltatoimikunnan ajamaan avattavan sillan asiaa. Toimikuntaan valittiin Hannu Mäkinen Jyväskylän Veneseurasta ja Heikki Rajala Lahden purjehdusseurasta. Toimikunta kävi neuvottelemassa Hämeen tiepiirin johdon kansa avattavasta sillasta, mutta vastaanotto oli kielteinen. ”Tiepiirin tavoitteena on päästä eroon losseista ja avattavista silloista” tiivisti hyvin johdon näkemystä. Neuvoksi saimme, että purjehtijoiden pitäisi siirtyä teleskooppimastoihin! Ymmärsimme, että tievirkamiesten silmissä järvet nähtiin maantieliikenteen esteinä. Toimikunta kirjoitti asiasta myös liikenneministerille, mutta vastaukseksi saimme ilmeisesti Hämeen tiepiirin johtajan kirjoittaman kielteisen lausunnon. Toimikunta lähestyi myös Päijät-Hämeen liittoa, jolta saimme lohdullisen lausunnon: ”Uusien strategialinjausten perusteella voi avattava silta Pulkkilanharjulle nousta venematkailun merkittäväksi kehittämiskohteeksi”

Vuonna 2009 siltatoimikunta neuvotteli Merenkulkulaitoksen väyläosaston ja Tiehallinnon kanssa. Yhteiseksi kannaksi muodostui, että uusi avattava silta Vähäsalmeen on paras vaihtoehto. Paikka sijaitsee Pulkkilanharjun loiston ja ravintola Reimarin välisellä täyttökannaksella. Virkamiesten tavoitteena oli käynnistää ympäristöselvitys ja rahojen neuvottelu tekeillä olevaan työllisyysbudjettiin. Parissa vuodessa tämäkin hanke hautautui, kun Päijät-Hämeen tiestön rakentaminen tuli Uudenmaan ELY-keskuksen alaiseksi. Toimikunnan työn aikana hallinto oli muuttunut jo kolmatta kertaa.

Lausetta ” Vapaa purjehdittavuus Päijänteeltä Vääksyyn” yritettiin saada Asikkalan kunnan strategian osaksi vuonna 2009, mutta se hävisi valtuustossa äänin 19 – 15.

Viranomaiskeskustelut käynnistettiin uudelleen Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa, koska tiedossa oli, että vanha Käkisalmen silta (alituskorkeus 10 metriä) oli menossa remonttiin. Esitimme sillan rakentamista matalana ja kapeana läppäsiltana, mutta vuosien tutkimisten jälkeen se vaihtoehto hylättiin ja silta päätettiin korjata nykyisessä muodossa vain leventämällä siltaa puoli metriä molemmin puolin. Korjaus (2 M€) tuli halvemmaksi kuin ajamamme vaihtoehto. Hintaa laskettiin myös väylän ruoppauksesta aiheutuvat kustannukset, koska väylä oli liian matala isommille purjeveneille. Päijänteen veneseurojen talvipäivillä todettiin, että tämä tie oli käyty loppuun,

Läppäsilta-asiaa oli samanaikaisesti ajettu mukaan uuteen Päijät-Hämeen maakuntakaavaan. Virkamiehet ilmoittivat talvella 2014, että maakuntakaavaan ei tule mitään erityistä merkintää avattavasta sillasta, mutta kaava ei myöskään estä läppäsillan rakentamista. Liitos edustaja oli myös ollut yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen ja saimme viestin, että uusi läppäsilta maksaa 10 M€, jota rahaa ei valtiolla ole, vaan veneilijöiden pitää itse kerätä ”kolehti”.

Läppäsillan rakentamisen tiellä on siis raskaat esteet. Käkisalmen vaihtoehto on pois ja Vähäsalmen vaihtoehto näyttää taloudellisesti ylivoimaiselta. Jäljelle jää oikeastaan vain paluu alkuperäiseen vaihtoehtoon eli Pulkkilansalmen matalan terässillan kannen korvaaminen läppäsillan kannella. Tämä voisi olla halvin vaihtoehto. Asiaa ei ole tässä vaiheessa tutkittu. Rahoitusta voisi miettiä samalla tavalla, kuin on tehty Kouvolan kaupungin johtamassa Kimolan kanavan suunnitelmassa. Kimolan kanava valmistuessaan yhdistäisi Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan Ruotsalaisen ja Kalkkisten kanavan kautta Päijänteeseen. Tämän reitin kustannusarvio oli talvella 2014 noin 10 M€. Rahoittajina oli mm. kolme kuntaa.

Läppäsilta on toteutettu Padasjoen ja Virmailan välisessä Kellosalmessa. Se on toiminut jo vuosikymmeniä ongelmitta häiritsemättä alueen asukkaiden elämää.  Näin kävisi myös Pulkkilanharjun avattavan sillan kanssa. Silta avattaisiin tarvittaessa muutamana vuorokaudessa sovittuna aikana vain niille veneille, joiden mastonkorkeus on yli 11 metriä. Sillan hallinnointi olisi helppo järjestää Vääksyn kanavan valvomoon.

Mainokset

Jätä palautetta

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: